perjantai 9. syyskuuta 2011

Parsitut verhot ja hiirensyömä matto

Edellisessä postauksessa viittasin jo verhojen parsimiseen. Tästähän tässä oli kyse:
Varastossani oli kaksi tällaista kummallista kangasta. Yläpäässä näissä on kuja, joten ilmeisesti näitä on käytetty verhoina. Kankaat on kudottu todella ohuesta villalangasta, leveys jotain vähän ale metrin luokkaa.
 Toisessa verhoista oli suunnilleen sentti kertaa kaksi kokoinen reikä. Kas tässä.
 Verhojen alapäät on tällaiset hapsukkaat ja huolittelemattomat. Purin alapäästä kudelankaa sen verran, että pääsin parsimaan sillä. Väri sattui olemaan tummanruskea, joka on tietysti ihan eri, kun parsittavassa kohdassa, mutta onhan materiaali kuitenkin oikea.
 Ja tässä valmis parsinta. Juu ei ole kovin siisti, mutta näin ensiyrittämällä ihan jees. Kangas on rakenteeltaan kuitenkin sen verran hienoa, että tarkkaan kuteen jäljittelyyn olisi pitänyt olla suurennuslasi. Päätin tulla toimeen omilla silmilläni ja tyytyä vain kursimaan reikä kasaan. Ei tämän luulisi tästä ihan ensimmäisenä liestyvän.
 Parsimisen jälkeen työnsin verhot pyykinpesukoneeseen, lämpöä 30 astetta, villa/käsinpesuohjelma ilman linkousta. Tämän lähemmäs käsinpesua en pääse, siihen on nimittäin vielä pitkä aika, että minä rupean pesemään pyykkiä ihan oikeasti käsin. Ja nämä verhot haisivat sen verran tunkkaiselle, että pestävä ne oli. Silittäessä huomasin, että verhoissa on useita pienenpieniä reikiä, joissa on lanka tai kaksi poikki. Niitä reikiä ei tosin ihan helposti huomaa, joten ei muuta kuin verhot ikkunaan.
Ja tässä paikoillaan! Kaksi verhoa, kaksi ikkunaa. Ei näistä oikein näkösuojaksi ole, kudos on sen verran harvaa. Ei täällä maalla tosin näkösuojaa tarvitakaan, lähin naapuri on jossain puolen kilometrin päässä.

Aitasta löytyi myös vanha villamatto. Ei mitään muistikuvaa siitä, mistä tämä on meille tullut. Pohjassa lukee "Oy Plyyshi ja Villa Ab" sekä "Täbriz". Matton on muuten todella hyväkuntoinen, mutta hiiret mokomat ovat tehneet tuhojaan kanttausten kanssa. Toisesta päästä on viety osa tupsuistakin. Täytyy selvittää, missä tähän saisi uusittua kanttaukset ja mitä maksaa.
Matto haisi tunkkaiselle kylmässä varastossa säilytyksen jälkeen. Tyttöjen kanssa varisteltiin maton päälle ruokasoodaa ja harjattiin se sisään. Tänään taitaa olla aika imuroida ruokasooda pois. Haju on selvästi vähentynyt, toivottavasti selvitään ilman pesulareissua.
Tälläkin kertaa puhe lipsahti ihan pois pääasiasta, siis käsitöistä. Ehkä ensi kerralla sitten niistä!

Ei kommentteja: