tiistai 12. elokuuta 2008

Laivapeitto

Lupasin itselleni, että kun siivoan maanantaina, niin saan pitää ompelupäivän tiistaina. Porkkana tepsi ja tuli huusholli tuli siivottua. Tänään on siis pitkästä aikaa päässyt ompelukone laulamaan. Pojan tilkkupeitto valmistui. Tätä peittoa on tehty melkein kuin Iisakin kirkkoa, taisin aloitella kauemmin kuin vuosi sitten. Kun Vauva ilmoitteli tulostaan, jouduin pakostakin priorisoimaan.
Nyt peitto on kuitenkin tässä. Hupsu kuva, ihan kallellaan. Ei meidänkään lattiat ihan näin vinot sentään ole! Peitto on niin iso, että se ylettää roikkumaan joka puolelta sänkyä. (Ja minähän en peittoa jatka, jos Poika tuumaa siirtää sänkynsä toiselle reunalle huonetta!) Pituutta tällä siis on suunnilleen kolme metriä ja leveyttäkin melkein kahden metrin verran. Peitto on tikattu kahdeksassa osassa: ensin kukin purjelaiva erikseen ja sitten vielä jokainen reunakappale erikseen. Takapuolelta siis rumentavat saumat. Mutta takapuoli on kuitenkin takapuoli ja näin ison peiton tikkaus yhtenä kappaleena on jo ihan oma taiteenlajinsa.
Tässä vielä lähikuva. Noiden purjelaivojen malli on jostain netistä ladatusta tilkkuohjelman demosta. Minä olen niin vanhoillinen, että tilkkutöiden suunnittelu sujuu parhaiten kynällä ja ruutupaperilla. Tai jos oikein tiukalle laitetaan, saatan etsiä millimetripaperia. Ohjelma jäi siis ostamatta, mutta demon mukana saadut blokkimallit ovat visusti tallessa. Nyt voisi tilkkuilla sitten jotain muuta, sattui vaan niin ikävästi, että unohdin leikkurin ja alustan mökille.

Aloitin kaulaliinan Mambosta, mutta kaksi kerää ei millään riitä. Ensimmäinen kerä on neulottu, nyt täytyy hakea lisää lankaa. Jos sattuu, että en saa tuota samaa väriä, voin tehdä keskelle yhden kerän verran jotain toista väriä ja jatkaa sitten taas aloitusvärillä. Kaulaliina joutui siis jäähylle siihen asti, että ehdin kaupoille. Ja koska ilman käsitöitä ei voi olla aloitin Tipulle villasukkia. Voi olla, että villasukat poikivat vielä tunikankin, saa nähdä.
Erehdyin lainaamaan kirjastosta Tiina Rinteen "Kauneimmat pajutyöt ja muita käsityöideoita metsän puista". Nyt olisi kamala pajukuume. Minulla ei vain ole tälle kesälle kuin yksi vähäinen nippu kuivaa pajua eikä sitten minkäänlaista liotusastiaa täällä kotona. Pianhan tässä lehti putoaa puusta, sitten voisin tehdä jotain pihajuttuja tuoreesta pajusta. Jos vaan lapsilta ehdin ja univelalta kykenen. Kirjassa on kaikkea muutakin ihanaa. Kransseja, simppeleitä tuohitöitä ym. Isäntäkin oli sitä mieltä, että kyllä meillä nyt on tarpeeksi puita, että voin kerätä omilta mailta kaikki materiaalit, mitä ehdin harrastaa. Kun nyt vaan ehtisin harrastaa...

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

ihana peitto! olet taituri!
t.mariza